Se on hyvin säilynyt hieman kaltevalla rannikkorintellä. Piirrokset ovat 15–15.4 metrin korkeudella merentasosta. Muinaisaikana ne sijaitsivat veden lähiöllä, varmaankin silloin tällöin vesi valui niiden päälle, erikoisesti tulvan aikana. Kalliopiirrokset olivat maaperän alla. Kolmen metrin etäisyydellä niistä venyi avokallio, se oli tummempaa väriä jäkälien syystä.
Kuviot sijaitsevat kompaktisesti, mutta kaksi kuviota ovat alemmalla tasolla vesistön läheisyydessä. Niitä tunnusti N. V. Lobanova vuonna 2012. Vallitsevammat ovat peurojen ja niiden jälkien kuviot, aika monta ihmistä jousien kanssa ja ilman niitä, kulkevia ihmisiä ja hiihtäjiä (yksi kerta), on ainoa täysikokoinen merilohen kuvio Belomorski-kalliopiirroksien keskuudessa.