Suomussalmen Hossan Värikallion analysointi CPED-menetelmällä

Tässä artikkelissa esitellään esimerkki, jossa digitaalikameralla otettua värillistä valokuvaa voidaan käsitellä s.e. kuvasta saadaan näkyviin yksityiskohtia, joita aikaisemmin ei ole ollut mahdollisuutta tarkastella.

Helsingin yliopiston arkeologian laitoksen tutkija Antti Lahelma valokuvasi kesällä 2014 Suomussalmen Hossan Värikallion kalliomaalaukset. Valokuvat lähetettiin analysoitaviksi Etelä-Afrikkaan »Finger Prints in Time«-nimiseen yritykseen, joka on erikoistunut kalliomaalausten analysointiin. Analyysin teki ko. yrityksen perustaja Kevin Crause. Ko. Yhtiö on kehittänyt menetelmän (=CPED), joka on nykyään laajalti käytössä kalliomaalausvalokuvia käsiteltäessä. Digitaalisen kameran ottamaa raakakuvaa voidaan käsitellä s.e. tiettyjä valon aallonpituuksia korostetaan tai poistetaan. Tällä tavalla on mahdollista saada kallion pinnasta esille yksityiskohtia, jotka muuten jäävät näkymättä.

Menetelmällä käsiteltiin 57 valokuvaa, joista jokaisesta on esillä raakakuva, ns. väärävärillinen kuva ja harmaasävykuva. Kuvista on jo nyt mahdollista saada selville aikaisemmin huomaamatta jääneitä yksityiskohtia. Värikallion maalauspaneelin kuvien vertailua aikaisempiin valokuviin ei ole vielä kokonaisuudessaan tehty.

Analyysiä on tarkoitus jatkaa s.e. kallion pinta kuvataan uudelleen ns. hyperspektrikameralla. Tämän jälkeen voidaan verrata kahdella eri menetelmällä otettuja kuvia. Kuvaus tehdään kesällä 2015.

Tähän artikkeliin on koottu yksi esimerkki, jonka perusteellla voidaan arvioida menetelmän etuja aikaisempiin valokuvausmenetelmiin verrattuna.

Kuva 1: Tyypillinen valokuva Suomussalmen Hossan Värikalliosta. Kuvaaja Tuntematon.

Kuva 1 edustaa tyypillistä värillistä valokuvaa Suomussalmen Hossan Värikallion pinnasta. Kuvaa tutkimalla siinä voidaan havaita keskellä olevat kolmiomuotoiset ihmishahmot, joista vasemmalle alas on nähtävissä sarvipäinen kokonaan maalattu, shamaaniksi tulkittu hahmo.

Kuva 2: Antti Lahelman kesällä 2014 ottama kuva samasta aiheesta.

Kuvien 1 ja 2 laatu on samanlainen. Kevin Crause teki analyysin kuvan 2 perusteella.

Kuva 3: Antti Lahelman ottama kuvakäsiteltynä CPED-menetelmällä tuloksena ns. väärävärikorostus.

Kuva 4: Yksityiskohta Hossan Värikalliosta

Tarkastellaan kolmiopäisen hahmon oikealla puolella olevaa sinisellä ympyrällä merkittyä aluetta, jossa värin korostaminen on tuonut esille yksityiskohdan. Kuvien tarkastelussa voidaan keskittyä tämänkaltaisten yksityiskohtien selvittämiseen.

Kuva 5: Harmaasävykuva vastaavasta alueesta.

Harmaasävykuva korostaa edelleen ko. kuvan yksityiskohtia.

Kallion pinnan kokonaisvaltainen tutkiminen edellyttää järjestelmällistä kuvien vertailua aikaisempiin kuvamateriaaleihin. Tässä yhteydessä on korostettava, että Crausen menetelmällä raakakuvat ainoastaan käsitellään »massatuotantona«, eikä kuvien sisältöä analysoida millään tavalla.

Kamera vs hyperspektrikamera

Digitaalinen kamera on halpa verrattuna hyperspektrikameraan. Molemmat operoivat valon aallonpituuksilla, mutta hyperspektrikameran avulla on mahdollista kuvata valon allonpituuksia, jotka tavallisesti jäävät näkemättä. Esimerkkinä on Serlachiuksen museo Mäntässä, jossa saatiin selville, että museossa on Claude Monet´n taulu. Monet:n signeeraus oli piilossa maalikerroksen alla, mutta se saatiin näkyviin hyperspektrikameran avulla. Tämän kameran käyttö edellyttää myös pitkalle kehitettyjä ohjelmistoja, joiden avulla kuvattuja aallonpituuksia voidaan suodattaa ja korostaa.

Tämän vertailututkimuksen eräänä tavoitteena on selvittää, saavutetaanko tavallisella digitaalikameralla yhtä hyvä tulos kuin hyperspekraalikameran avulla.

Oheen on liitetty Monet´n taulu ja yksityiskohta hyperspektrikameran kuvasta (Helsingin Sanomat).

Kuva 6: Mäntän museon Claude Monet´n taulu Heinäsuova. Kuva: Helsingin Sanomat.

Kuva 7: Kuva: Helsingin Sanomat.

Viitteet:

1. Finger Prints in Time kotisivu fingerprintsintime.com
2. Helsingin Sanomat

Esimerkki Kevin Crausen analyysin esittämistavasta