Tässä artikkelissa esitellään esimerkki, jossa digitaalikameralla otettua värillistä valokuvaa voidaan käsitellä s. e. kuvasta saadaan näkyviin yksityiskohtia, joita aikaisemmin ei ole ollut mahdollisuutta tarkastella.
Työssä perustellaan tarvetta luoda ja sitten käyttää tasaisia valokuvapanoraamoja muinaiskalliopiirrosten kanssa, jotta voitaisiin seurata kalliokentän pinnan kuntoa ja tehdä esitystä muistomerkistä. Kuvataan valokuvaajan työn teknisiä puolia ja joitakin tuloksia vaakasuorista Äänisen ja Belokmorskin kallion kenttien kalliopiirroskompleksista (Karjalan Tasavalta).
Alunperin Äänisjärven ja sittemmin Vienanmeren kalliopiirrosten tutkimusperinteessä on selkeästi nähtävissä neljä vaihetta, joissa korostuu kullekin ominaisia rajapyykkejä, kohokohtia, tapahtumia ja nimiä.
Ihminen esiintyy kalliomaalauksissa hiukan hirveä useammin, noin 32 prosentissa maalauksia. Ihmiset on yleensä kuvattu tikkumaisina ja sukupuolettomina. Ainoat selvät naishahmot rintoineen löytyvät As-tuvansalmelta.
Suomen kalliomaalausten löytöhistoria on juuri täyttänyt 100 vuotta. Ensimmäisen punamullalla maalatun kuvan löysi säveltäjä Jean Sibelius v. 1911 Etelä-Suomesta Hvitträsk nimisen pienen järven rantakalliosta.
