Hossan Värikallion maalausten sarja on Suomen suurimpia esihistoriallisia kalliomaalauksia. Somerjärvestä nousevan kiviseinämän kuvat on maalattu kivikaudella, noin 3500–4500 vuotta sitten.
Kalliomaalaukset sijaitsevat jo muinoin käytetyn vesireitin varrella. Ne on maalattu veneestä tai jäältä. Kallion pinnasta on tunnistettu 61 erillistä kuviota, jotka liittyvät metsästykseen ja shamanismiin. Maalauksilla on mahdollisesti viitoitettu reittiä tai kuvattu tapahtumia. Nämä Kainuun ainoat kalliomaalaukset löydettiin virallisesti vuonna 1977.
Hossa oli jo muinoin vesireittien solmukohta. Reitit ulottuivat lännessä aina Pohjanlahdelle ja idässä Vienanmerelle asti. Värikallion kuvilla onkin mahdollisesti viitoitettu kulkureittiä tai kuvattu tapahtumia.Suomesta löydetyt maalauskalliot sijaitsevat yleisesti suurten vesireittien varrella. Värikalliolla, kuten useilla muillakin maalauskallioilla, kaiku kuuluu vahvana.
Useimmiten kalliomaalausten kuvat yhdistetään metsästysmagiaan. Maalauskalliot ovat voineet olla myös shamanismiin liittyviä palvontapaikkoja. Hossan maalauksissa toistuu sarvipäinen tai eläimeksi pukeutunut ihmishahmo, joka saattaa esittää noitaa tai shamaania, sillä sarvipäähine on kuulunut noidan virkapukuun ainakin myöhemmin arktisilla metsästyskansoilla. Kuvia on voitu tehdä myös hedelmällisyyden takaamiseksi.Suomen esihistoriallisia kalliomaalauksia tutkineen Pekka Kivikkään mukaan monet Värikallion ihmishahmoista olisivat naisia, jotkut synnyttämässä.
Hossan Värikallion maalaukset poikkeavat muista Suomen muinaismaalauksista. Pieniä, tikkumaisia hirvikuvioita ei juuri tunneta muualla. Myös ihmishahmo kolmionmuotoisine kasvoineen, johon on merkitty silmät ja nenä, on omalaatuinen. On harvinaista, ettei Värikalliosta ole tavattu venekuvia.
Suomessa tavatut kivikautiset kuvat on maalattu, kallioon kaiverrettuja piirroksia ei maastamme tunneta. Väriaineena on käytetty puna — ja keltamultaa, jota on saatu kuumentamalla rautapitoista savea. Seosaineena on käytetty verta, rasvaa tai munankeltuaista.